Whitehills

Macduffin sijaan valitsimme sen lähellä olevan Whitehillsin pienen sataman, mikä osui nappiin. Pääsimme sisäaltaaseen ponttoonilaituriin, vastaanotto oli mitä ystävällisin, saimme ilmaisen netin veneelle ja huoltorakennus suihkuineen ja pesukoneineen on siisti ja tilava. No, suihkua emme tarvitse, mutta pesukoneet ja kuivurit osoittautuivat niin tehokkaiksi, että pesin kaksi koneellista. Sauna lämpeni jo eilen maasähköllä (3 puntaa / vrk) ja taitaa lämmetä tänäänkin, sillä minulta jäi eilen väsymyksen vuoksi löylyt väliin.

Whitehillsin satama-allas on korkeiden muurien ympäröimä ja kulkuaukko parin mutkan takana, sillä rannikko on täysin suojaton.

Satamaan mahtuu 50 venettä. Se on rakennettu vuonna 1895. Whitehill oli aikoinaan vilkas kalasatama ja edelleen täällä toimii kalajalostamo.

Tämän päivän kaatosade on pitänyt meidät sisällä, mitä nyt olen kulkenut muutaman kerran pesutupaan. Satamakonttorista saisi pyörät lainaksi, mutta sataa niin rankasti, ettei fillarointi houkuttele, vaikka liikuntaa kipeästi kaipaakin.

Sadepäivä: Hanski lukee Peran ensimmäistä kirjaa, "Merivuokkoa". Wlan-antenni tuo internetin navigointipöydälle.

Netti on jatkuvasti auki ja olemme tutkineet sääkarttoja antaumuksella. Mitään kovaa keliä ei ole näkyvissä, mutta ei myöskään selkeää tuulensuuntaa, vaan tyyni alue kulkee Pohjanmeren yli ja tuulee sieltä sun täältä. Yritämme ajoittaa 3-4 vuorokauden purjehduksen niin, ettei tarvitsisi sentään  moottoroida. Lähdemme joko torstai-iltana tai perjantaiaamuna ja tähtäämme Skageniin – mutta koskaan ei tiedä mihin lopulta päätyy.