Kirjoittanut manta2010 | 19.6.2010

Canàl Cailleannach

Kaledonian kanava on 96,5 km pitkä, josta 34,5 km on ihmisen kaivamaa uomaa ja muu osa luonnollista vesiväylää nimeltään the Great Glen.  Gleniin kuuluu neljä järveä: Loch Lochy, Loch Oich, Loch Ness ja Loch Dochfour. Vesiväylä yhdistää Pohjanmeren Invernessin ja Atlantin Fort Williamin kaupungit.

Kanavalle mahtuu liikennöimään maksimissaan 4 metrin syväyksen, 45 m pituuden, 10 m leveyden ja 35 korkeuden omaava alus. Reitin varrella on 29 sulkua ja 10 kääntösiltaa.  Suurin sulkujärjestelmä on nimeltään Neptunuksen portaat, jossa on peräkkäin kahdeksan sulkukammiota. Korkeusero on suurimmillaan Loch Oichilla, joka on 32 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kaledonian kanavan toinen sulku Moray Firthiltä tultaessa, taustalla Seaport marina.

Kun luonnollinen vesireitti oli melkein jo olemassa, alettiin kanavan rakentamista suunnitella jo 1700-luvulla. Yhtenä pontimena oli luoda vaihtoehto vaarallisen Pentland Firthin (Skotlannin pohjoiskärjen) kiertämiseen. Kanavaa alettiin tosissaan suunnitella ja rakentaa 1800-luvulla ja vuonna 1822 se vihdoin avattiin.

Nykyään Kaledonian kanava ei ole pelkkä kulkuväylä, vaan myös turistikohde. Sen reunoilta löytyy niin historiaa kuin ulkoilumahdollisuuksia, varsinkin patikointi on suosittua.

Viikon kanavamaksu oli Mantan kokoiselta veneeltä noin 200 puntaa (noin 240 euroa), mikä sisältää yöpymiset - Seaport Marinassa kuitenkin vain yhden yön. Lisävuorokaudet maksavat 8 puntaa, kohtuullinen hinta täyden palvelun satamassa.

Gaelin kieli alkoi kiinnostaa kovasti, koska siitä ei tunnu saavan otetta, ei juurikaan löydy muista kielistä tutunoloisia sanoja ja pitkien nimien ääntäminen on vaikeaa. Vai mitä sanotte esimerkiksi tästä: A bheil sinn gu bhith ann? (Olemmeko jo perillä?) Bha a’chuairt sgoinneil. (Upea patikointi.)

Entäs tämä sana: FIOSRACHADH – tieto tai informaatio (information). Ja tämä on suosikkini: CEISTEAN CUMANTA – useimmin kysytyt kysymykset (FAQ).

Oli luettava, mitä Wikipedia kertoo:

Gaeli (Gàidhlig) on kelttiläinen kieli, jota vuonna 2001 puhui Skotlannissa äidinkielenään noin 60 000 ihmistä, ennen kaikkea Hebridien saarilla. Gaelin lähimmät sukukielet ovat iiri ja Mansaarella puhuttu manksi. Gaeli on peräisin Dál Riadan heimokuningaskuntaan kuuluneilta irlantilaisilta valloittajilta, jotka alkoivat lähetyssaarnaaja Colm Cillen johdolla levittää kristinuskoa Skotlantiin 300-luvulla. Gaeli syrjäytti Skotlannissa aiemmin puhutun myös kelttiläisen kielen, piktin, joka jäi elämään paikkojen nimissä.

Gaeli ei ole koskaan ollut koko Skotlannin kieli. Se oli kuitenkin Skotlannin itsenäisen valtion kansallinen kieli siihen asti, kunnes kuningas Máel Coluim mac Donnchada, joka meni naimisiin englantia äidinkielenään puhuneen prinsessan kanssa, muutti hovinsa kieleksi englannin (tai tarkkaan ottaen alamaan skottienglannin). Tällöin gaeli alkoi vetäytyä ylämaille ja jäi vähemmistökieleksi. Gaeli säilyi kuitenkin melko elinvoimaisena, kunnes sen alamäki alkoi Cullodenin taistelun jälkeen vuonna 1746.”

Yksi Cullodenin taistelun historiallisista paikoista on kanavan varrella oleva Invergarryn linna.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggaajaa tykkää tästä: